Little Lady Miss Hill (it doesn't get more Pagan than me)

Who is Jack Schitt?
For some time many of us have wondered just who is Jack Schitt? We find

ourselves at a loss when someone says, 'You don't know Jack Schitt!'

Well, thanks to my genealogy efforts, you can now respond in an

intellectual way.



Jack Schitt is the only son of Awe Schitt. Awe Schitt, the fertilizer

magnate, married O. Schitt, the owner of Needeep N. Schitt, Inc. They

had one

son, Jack.



In turn, Jack Schitt married Noe Schitt. The couple soon

produced six children: Holie Schitt, Giva Schitt, Fulla Schitt, Bull

Schitt, and the twins Deep Schitt and Dip Schitt.



Against her parents' objections, Deep Schitt married Dumb Schitt, a high

school dropout. After being married 15 years, Jack and Noe Schitt

divorced.



Noe Schitt later married Ted Sherlock, and because her kids were living

with them, she wanted to keep her previous name. She was then known

as Noe Schitt Sherlock.



Meanwhile, Dip Schitt married Loda Schitt, and they produced a son with

a rather nervous disposition named Chicken Schitt.



Two of the other six children, Fulla Schitt and Giva Schitt, were

inseparable throughout

childhood and subsequently married the Happens brothers in a dual

ceremony. The wedding announcement in the newspaper announced the

Schitt-Happens nuptials. The Schitt-Happens children were Dawg, Byrd,

and Horse.



Bull Schitt, the prodigal son, left home to tour the world. He recently

returned from Italy with his new Italian bride, Pisa Schitt.



NOW when someone says, 'You don't know Jack Schitt,' you can correct

them.



Sincerely,

Crock O. Schitt


Thanks Cattsy, loved it


Cracked me up... Seriously that was a good one

HIM-yhtyeen keulahahmon Ville Valon elämä kuluu tällä hetkellä keikkaillen.

HIM lopetti maaliskuussa 120 keikan maailmankiertueen, ja kesällekin on varattuna toistakymmentä festariesiintymistä. Huhujen mukaan HIMillä alkaisi festariputken jälkeen miettimistauko, mutta Ville Valo ei myönnä tätä asiaa todeksi.

- Meillä on aina miettimistaukoja - jopa kesken keikkaa, Valo kertoo MTV:n uutisille yksinoikeudella antamassaan haastattelussa. - En ole miettinyt, että onko meillä miettimistaukoa. Tiedän, että aikatauluissa viimeinen keikka on elokuun puolessavälissä Hollannissa ja sen jälkeen ei ole sovittuja aikatauluja. Lennän varmaan Sepon (Vesterinen) kanssa Amerikkaan tapaamaan levy-yhtiöiden ihmisiä ja juttelemaan, mikä voisi olla seuraava askel.

Ville Valo kertoo rakkauselämästään ja muovipussien keräilystä Katso haastattelu (Haastattelijana Niina Käkelä)

Valo ei osaa vielä sanoa, milloin yhtyeen seuraava levy julkaistaan. Aikaisintaan HIM menee levytysstudioon ensi vuoden alussa.

- Minulla on ideoita kappaleisiin, mutta kyllä ne pitää vielä finalisoida ja niitä pitää työstää orkesterin kanssa. Aikaisintaan siis tammikuun 13. päivä - toivottavasti se on perjantai.

Platoninen homoliitto Bam Margeran kanssa?

Ennen Turun Ruisrockin keikan alkua HIMin laulaja ei suostunut valottamaan, millä kappaleilla yhtye aikoi valloittaa suomalaisyleisön. Valon mukaan jokainen keikka on kuitenkin erilainen ja jokaisessa maassa reagoidaan kappaleisiin eri tavalla.

HIMin keikkaa Ruisrockiin oli tullut seuraamaan myös amerikkalaistähti Bam Margera, joka tunnetaan yhtyeen suurena fanina. Valolla ja Margeralla on kehitteillä myös yhteisprojekteja.

- Kyllä hän on ollut Suomessa kuvaamassa jotakin, ja olemme puhuneet jonkun videon tekemisestäkin. Bam antoi minulle tällaisen safiirisormuksen ja ainoa sormi, mihin se minulla mahtuu, on vasemman käden nimetön. Heti kun Pennsylvaniassa on platoniset homoavioliitot laillisia, niin tiedän loppusuunnitelmani - eikä avioehtoa, koska Bam on rikas, Valo vitsailee.

Keikkaputken jälkeen Valo haluaa aloittaa uuden harrastuksen - taidepuukaiverruksen.

- Se on mielestäni kiinnostavaa ja vaatii kärsivällisyyttä, Valo kuvailee. - Sitten keräilen muovipusseja, jotka ovat ympäri maailmaa kaikista kaupoista, missä olen käynyt. En ole kuitenkaan kysynyt pelkkää muovipussia kaupasta, vaan minun on aina pitänyt ostaa sieltä myös jotain.

Ville Valon mukaan hän on ehtinyt keräämään jo noin 120 muovipussia. Laulajan omituisiin harrastuksiin kuuluu myös hotellien Älä häiritse -kylttien keräily: niitä on puolestaan kertynyt jo 300 kappaleen verran.

Suomalaistähden rakkausrintamalla on sen sijaan Valon mukaan tällä hetkellä hiljaista.

- Olen tällainen yksinäinen susi. Ei ole kukaan tullut kolkuttelemaan ovelle. Ei minulla kuitenkaan ole mitään hätää siinä mielessä, että olen pussaillut niin paljon menneisyydessä, että kiintiö on täynnä hetkeksi.

(MTV3)

 

Taken from internet site of MTV3

And they beat Sweden!

 

yay mwhahaha... alright

 

*worships Saku Koivu & Teemu Selänne*

 

Because Stupid Stupid Buzznet doesn't show my pics I won't pu any here! Stupid Buzznet... *plays buzznet 30 Seconds To Mars The Kill*

 

Alright have fun ladies, I'm going to bed!

 

*mwhahahaha's to the fact Sweden lost*

 

lol...

 

 

yay XD

 

Go SAKULI!!!

Oha and Teemu, you are very hot too ;D

 

<a href="http://s275.photobucket.com/albums/jj306/bobnorris2008/?action=view&current=teemuselanne.jpg" target="_blank"><img src="http://i275.photobucket.com/albums/jj306/bobnorris2008/teemuselanne.jpg" border="0" alt="Teemu Selanne"></a>

 

AAAHH! XD

 

 

 

http://www.youtube.com/watch?v=EPlRcoYj32c&feature=related

I've got nothing to be ashamed of

Love's been a little bit hard on me
If I shy away it's only because
Love's been a little bit hard on me

(Love's been a little)
Oh, love's been a little
(Love's been a little bit hard on me)
(Love's been a little)
You know just been a little
(Love's been a little bit hard on me)

I can remember when it's been so much
Love's been a little bit hard on me
Now I shy away at the slightest touch
Love's been a little bit hard on me

(Love's been a little)
Oh, you know it's been a little
(Love's been a little bit hard on me)
(Love's been a little)
Just a little, little
(Love's been a little bit hard on me)

Come out, come out
To the hopeless romance inside
Shout it's all right, it's all right
To stay so dark
So close to the light

Come out, come out
To the hopeless romance inside
Shout it's all right, it's all right
To stay so dark
So close to the light

I'll be back when I calm my fears
Love's been a little bit hard on me
And I'll see you around in a thousand years
Love's been a little bit hard on me

(Love's been a little)
You know it's just been a little
(Love's been a little bit hard on me)
Oh, love you know it's just been a little
(Love's been a little bit) hard on me

 

One of the best songs I've heard in a while. Fell in love with it ;D

HEYYYA muumi XD

 

 

So... I have like.. never written a journal here! *LOL* well.. sharing my emotions... Not really for me but... guess what, I'm loosing my mind... *at least I think so!*

I had this dream... Like... BAD dream! Abt me & some ppl close to me swimming in a ocean of.. blood *DON'T LAUGH!!!* AAAAHHH! well.. I can surely say that maybe I have been watching C.S.I Miami too much...

SO... The ocean of blood.... I remember that there had been some ship like REALLY big boat sinked near the shore where me blah blah were swimming... And everybody died! But that doesn't explain the blood! *LOL* there is no way that if a ship sinks and takes all of the passenger with it... there will be a lot of blood! Sound crazy enough? Well... I LOVE making analyzes outta my dreamss but... this one is DIFFICULT!

 

Any help?

 

XD

 First....

I got the new mcr album.....

Then...

Ville's B-day...

What else...

I got my results back...

I turned 18

I got a flu

and

two letters

Kauko Röyhkällä meni varmaan tosi hyvin vuonna -95....

Ahh.... Ville omistaa parran XD

Mikäs sen hienompaa kuin saada synttärilahjaksi tossut...

Ja ehkä pari keppiä!

Ja toi kakku....

Mites olis kampa jolla vois 'siistii' tota köppyrää.....

Give me money and I go buy him a comb XD 

 

Ville Valo

Valoa kansalle

3,5 miljoonaa levyä myynyt HIM on lopullisen maailmanvalloituksen kynnyksellä. Miltä nyt tuntuu? Yhdistämme Walter de Campille ravintola Sea Horseen, jossa Ville Valolla on piikki auki.

Oli maanantai-ilta parisen viikkoa sitten ja Ville Valo piti vastaanottoa Sikalassa, perimmäisessä nurkkapöydässä oli piikki auki. Sea Horse on ilmeisesti Villen suosikkiravintola. Jonain toisena iltana heinäkuun lopulla hän joutui jopa kamerakännykkämiehen kuvaamaksi Sikalan vessassa. Kusella! Se näppäilijä väitti, että kuvat tulivat vain hänen käyttöönsä.

Ei sillä että Ville Valoa olisi viime aikoina paljon näkynyt näillä kulmilla. HIM:n jätkät ovat olleet ison meren takana levyntekomatkalla helmikuusta heinäkuuhun, ja sen jälkeen, elokuun alussa, Valo kävi viikon reissulla Saksassa ja Hollannissa hoitamassa haastatteluja. Tätä juttua luettaessa HIM on matkalla ensimmäisille Japanin keikoilleen, mistä he Valon mukaan ostavat keikkabussiin robottikoiria.

Ville imi siinä pöydässä kuuluisaa käryävää tupakkaansa ja selitti: “Meillä oli Jenkeissä levy-yhtiön ja tuottajan kanssa snadi riita kun jengi alkoi olla vähän huppelissa, ja mua alkoi vituttaa. Mä ajattelin että kristallipallo saa sanoa mitä tapahtuu. Se kertoi että pitää sanoa ei, ja mä sanoin ei. Se sanoi että mun pitää ehdottomasti pitää heinäkuu lomaa. Mä sanoin kaikille, että kristallipallo on sanonut, että mun pitää olla heinäkuu lomalla. Mutta levy-yhtiön tyypit ei näytä uskovan kristallipalloihin. Mä olen koko heinäkuun tehnyt duunia. Saa nähdä millainen tuomio tulee kristallipallolta.”

Ville Valossa ei näkynyt vähäisintäkään väsymyksen tai kyllästyneisyyden merkkiä. Ville on yhtä hyvässä kunnossa kuin äidistään putkahdettuaan. Kauttaaltaan tatuoitu vasen käsivarsi vain pikkusen kutisi.

Me suomalaiset arvostamme vaatimattomuutta ja meistä on hienoa, että Ville Valo on niin leveilemättömän ja mutkattoman tuntuinen ja käy ihan tavallisissa kapakoissa hengailemassa ja ostaa safkaa nurkkakaupasta. Sen kanssa voi Coronassa päästä pelaamaan bilistä.

“Paranoidi ilmapiiri syntyy siitä että alkaa ajatella paranoidisti. Nykyään Michael Jacksonkin voisi kävellä Kalliossa, mutta ei ehkä kaiken sen jälkeen mitä se on tehnyt.”

Mitä sinä oikein teet täällä Suomessa ollessasi?

“Mä kylven. Kylven ja luen kirjoja, yritän pitää yllä ihmissuhdetta ja moikkaa kaikki sukulaiset ja frendit läpi.”

Millä tavalla sinä kylvet?

“Musta kylpeminen sinällään on niin kiinnostavaa, että kylpemisen tapaa ei tarvitse muuttaa. Mun ennätykseni on about seitsemän tuntia yhdessä kylvyssä. Ehkä siinä on tommonen äidin kohtu -fiilis. Mun mutsi oli todella kova kylpijä, ja on vieläkin. Kylvyssä on kiva lukea kirjaa. Se rauhoittaa ja saa aineenvaihdunnan toimimaan.”

Millaisia kirjoja sinä luet, kysyin, ihan kuin olisin juuri valmistunut toimittajakoulusta.

“Ennen mä luin pelkkiä bio-grafioita. Mulla on sellainen fetissi, että mä luen niitä en nyt kiihottuneena mutta melkein. Kaikkien artistien biografioita. Mutta sitten mä huomasin biografian n:ro 52 ollessa edessä, että ne ovat kaikki ihan samanlaisia. Nuori, villi hahmo, joka tekee jotain oikein ja jotain väärin ja jossain vaiheessa alkaa vetää krääsää ja kaikki menee päin vittuu, sit se selvii tai delaa. Se alkoi toistaa itseään niin pahasti, että mä ajattelin siirtyä fiktioon.”

Mitä silloin tapahtui?

“Mä luin Yann Martelin kirjan Life of Pi. Se on mielenkiintoinen siitä, miten kirjailijat pystyvät kirjoittamaan 400 sivua siitä että on ihminen ja Bengalin tiikeri samassa veneessä.”

Kun Life of Pi (suomeksi Piin elämä; Tammi) tuli puheeksi, oli mukava polleana kertoa Villelle, että se kirja on Intiassa matkailevan selkäreppujengin top 3 -lukulistalla, minkä tiesin käytyäni New Delhin kirjakaupoissa. Piin veneily on luultavasti Lokki Joonatan -tyyppistä vetistelyä, jota selkäreppulössi myöskin diggaa.

“Sitten mä luin William T. Vollmannin kirjan 13 Stories & 13 Epitaphs San Franciscon punaisten lyhtyjen alueesta. Se on puolifiktiivistä kamaa, joka liittyy huoramaailmaan ja huumeiden käyttöön. Se on todella rankkaa tekstiä. Mikään teksti ei ole saanut mua irvistämään pitkään aikaan niin pahasti.”

Ville Valo poltti tupakkaa, joskaan ei ihan koko aikaa, ja sillä oli oluttuoppi, josta se ei kuitenkaan juonut juuri siemaustakaan vaan kostutti kurkkuaan vesituopista. Ville oli täysin selvä ja skarppi. Itse mietin koko ajan, voisinko tilata teen ja Jaffan lisäksi vielä syötävää, kun piikki kerran oli auki.

Miten sinun oma elämäsi vertautuu niiden biografioiden aina samanlaiseen elämään?

“On olemassa säännön vahvistavia poikkeuksia, vaikka Neil Young. Se on aina ollut hirveän luova hahmo, ja sillä on mielenkiintoisia tapahtumia omassa elämässään, se on saanut putkeen kaksi kehitysvammaista lasta ja silti se jatkaa musiikin tekemistä vieläkin omin ehdoin, vaikka se on kuuskybänen. Sellaisia on kontra Jim Morrison. Ehkä mä olen sillä välillä. Taiteilla kaiteella niin että tietää, että Kisahallin tyynyt on siinä alla.”

Päätoimittajani haluaa tietää, millaista on rokkarin elämä.

“No kysy tarkemmin, mä yritän vastata.”

Soitin Tavastian Juhani Merimaalle, ja se kertoi olleensa pari päivää teidän kyydissä jossain päin Italiaa. Se oli ollut jatkuvaa työntekoa. Teillä oli herätys viideltä aamulla, ja teillä oli bussi ja sen perässä pieni kärry kamoja varten. Oli haastatteluja, sound checkejä ja keikkoja.

“Silloin kun rauta on kuuma sitä on taottava. Tämä on silleen outo duuni, että sä teet levyn jota koko maailma vihaa, paitsi että yhtäkkiä espanjalaiset rakastaa sitä. Sitten sun on pakko mennä sinne. Työsarka laajenee ja se tapahtuu niin eri tahdissa ympäri ämpäri, että se on ihanalla tavalla skitsofreenista. Jossain ollaan tähtiä ja jossain ollaan undergroundia, ja jossain ollaan siltä väliltä.”

Merimaa sanoi, että sinä et pysty syömään ennen keikkaa, joten sinun pitää keikan jälkeen lähteä syömään etkä sen takia ehdi silloinkaan tehdä mitään rajumpaa.

“Mua jännittää niin paljon ennen keikkaa, että mä en syö punaista lihaa, koska se on liian hidas sulatuksellisesti. Olen katkerasti huomannut käytännön kautta, että jos safkaa neljäkin tuntia ennen keikkaa jonkun ahvenpaistoksen, niin se tulee ulos ennen keikkaa. Koko bändi syö keikan jälkeen.”

HIM:n uusi levy Dark Light ilmestyy 26.9. kaikkialla. Se on tehty Warnerin Sire-levymerkille, ja se on HIM:n ensimmäinen levy, joka julkaistaan kaikkialla maailmassa. Se tehtiin vanhassa kartanossa Los Angelesissa. Tosi kiinnostavaa! Kysyin Ville Valolta siinä Sikalan peräpöydässä, millainen se paikka oli, se kartano.

“Me sanottiin tuottaja Tim Palmerille, että me halutaan sellainen paikka, jossa koko bändi voi asua ja tavallaan elää sitä levyä. Se löysi Los Angelesin Silverlakesta kukkulan päällä olevan vanhan kartanon, mikä on 20-luvun lopulla bykattu jonkun hullun öljymiljonäärin tyttärelle joka harrasti oopperalaulua. Sen kartanon suuri juhlasali sopi meille akustisesti. Me saatiin kuulla tarinoita siitä, kuinka se paikka on kummitellut ja kuinka Halloween II:sta kuvattiin siellä. Kun mä tein taustalauluja, niin mun suureksi yllätyksekseni Playboy kuvasi pitkää leffaa siellä, niin että siellä oli silikonitissit käytännöllisesti katsoen mun naamassa kun mä lauloin taustoja. Ja Nicole Kidmanilla, Cindy Crawfordilla ja joillain muilla oli kuvaussessioita siellä samaan aikaan. Ne oli tuplabuukanneet sitä paikkaa, mistä me vähän vittuunnuttiin. Totta kai se on tarinana hauska, että siellä on Playboy shooting. Mennään ottojen välissä kattelemaan mitä siellä tapahtuu, mutta siinä hetkessä se oli äärimmäisen distraktoivaa. EEi oikein pysty keskittymään siihen olennaiseen.”

Asuitteko te siinä kummituskartanossa?

“Koko bändi asui kartanossa, paitsi minä. Siellä oli kahdeksan koiraa. Kun me käveltiin sisään, eka hurtta puri mua käteen niin että veri alkoi valua. Mä olin että mitä helvettiä! Vanhana allergikkona ja astmaatikkona mä asuin sen ajan hotellissa ihan varmuuden vuoksi, että jaksaa hoilata.”

Oliko sinulla hotellissa kiva huone tai levee sviitti?

“Los Angelesissa mä diggaan aina Wyndham Bel Age’a. Se on Sunset Stripin parhaassa päässä. Sen kaikki huoneet on sviittejä, mutta se ei ole hirveän kallis, jotain 170 taalaa yö. Siinä on tilaa, pari töllöä, ja se on siitä hyvä että se on parin kilometrin päässä klassisesta Rainbow Bar & Grill -nimisestä rokkimestasta, joka on L.A.:n se the paikka. Sitten siinä on Johnny Deppin mainostama Viper Room. Siinä on kaikki alan mestat vieressä.”

Kai sinä vähän ehdit vilkaista, millaista meininkiä siellä oli?

“Mehän bailattiin ekaks monta viikkoa. Totta kai kun tehtiin levyä ja päästiin pitkästä aikaa pimeydestä aurinkoon, minä ja Kaasu, meidän rumpali, mehän oltiin baareissa harva se päivä. Se on ihan samanlaista kuin menisi Tavastialle. Paikkakunnan rokkarit on siellä. Siellä on hyvin pieni reviiri, jonka tunnistaa hajusta yleensä. Kireiden nahkahousujen ja deodorantin puuttumisen hajusta. Röllipeikkoja hengailee ja leveilee.”

Kävin haastattelua edeltäneenä perjantaina kuuntelemassa HIMn uuden levyn HMC:n toimistolla. Makasin Asko “Idols” Kallosen työhuoneen sohvalla, koska lafkan parhaat kuuntelulaitteet ovat hänen huoneessaan. Sihteeri toi sohvapöydälle kupin kahvia ja kolme pullaa. Rokkareilla on ilmeisesti tapana syödä kolme pullaa kerralla. Ne olivat tosi hyviä pullia, mutta onnistuin hillitsemään itseni ja söin vain kaksi pullaa. Myös HIM:n uusi levy Dark Light on - minun mielestäni - oikein hyvä. Se olisi ollut kiva kuunnella heti toiseen kertaan, mutta siihen ei ollut aikaa. Ennen kuin lähdin pois, Asko Kallonen kertoi että HIM:n jätkät lähtivät musiikin nauhoituksen jälkeen Losista New Yorkiin miksaamaan levyä Jimi Hendrixin entiseen studioon Electric Lady Landiin, joka nykyisin on nimeltään Electric Lady. Kallonen näytti innoissaan laptopin ruudulta, miten hienoja kuvia studiorakennuksen seinillä on. Mutta onko sillä mitään merkitystä, millaisia kuvia jossain seinillä on, kysyin Valolta Sikalassa.

“Mulla on mielikuvitusta ja mä voin pistää mitkä kuvat tahansa sinne seinille. Mutta mä aina kelaan meidän levyjä värin mukaan, että joku levy on vaikka punainen levy. Tämä levy on meidän paavi-aiheinen levy ja tämä on purppuraa. Kun me mentiin sinne studioon, siellä oli kaikki violettia ja se oli helvetin hauskaa. Kaikki sohvat ja miksauspöydät oli violettia. Mä olin ihan fiiliksissä siitä väristä. Violetti on ilmeisesti myös skitsofreenikon väri. Tämä levy on paavin ja skitsofrenian väliltä. Se on regaalia skitsofreniaa. Henkkahan asui siellä ja sanottiin, että siellä on Hendrixin aave vielä. Aitona suomalaisena miehenä ei usko ennen kuin näkee, ja nyt täytyy tästä eteenpäin sanoa, että ei usko ennen kuin haistaa. Studio oli tyhjä keskellä yötä ja mä kävelin viimeisenä hahmona ulos, niin yhtäkkiä tuli imelä kannabiksen tuoksu - ei mistään. Silloin mä päätin että Hendrixin haamu ei ollut mikään ektoplasma visuaalinen ilme vaan se on kannabiksen tuoksu. Eli mä olen kohdannut Hendrixin haamun ja siitä mä olen äärimmäisen ylpeä. Mä olen jopa hengittänyt sitä sisääni, eli mä olen osa Hendrixiä.”

Tätä juttua kirjoittaessani joudun lukemaan uudestaan tuon edellisen kappaleen, kun se on niin hieno. Suomalaiset bändityypit eivät yleensä pysty sanomaan mitään julkaisukelpoista musiikistaan. Valo sen sijaan heittää lonkalta tuollaista juttua, että levy on paavin ja skitsofrenian väliltä. Pätevää palturia.

Itsestänikin olisi ollut näppärää rinnastaa Villen sanoitukset ja sävellykset viime vuosisadan alun maalaustaiteen siihen kaikkien tuntemaan suuntaukseen, jossa oli romantiikkaa ja mystiikkaa, mutta kun en kuolemaksenikaan muistanut sen suuntauksen nimeä! Valolla on joka tapauksessa aina valmiina sen tyyppistä sanastoa, dark, crimson, rose...

Miten sinä vertaat teidän uutta levyänne aikaisempaan tuotantoonne?

“Se on suuruudenhullumpi. Jos viime levyllä oli Tom Selleckin viikset, niin tällä on Dalin viikset. Viime levyllä pyrittiin orgaaniseen ruskeaan soundiin, joka on lähellä ja kunnioittaa meidän idoleita, ja tällä levyllä pyrittiin intiimiin stadionsoundiin.”

Te siis varaudutte yhä suurempaan menestykseen. Tunnetko sinä olosi joskus yksinäiseksi noilla levytys- ja keikkareissuilla? Vai onko tyttöystäväsi mukana?

“Mun kihlattu on messissä aina silloin tällöin, kun sille sopii. Sillä on oma elämä. Sama tilanne on muilla jätkillä. Pitäähän perhearvoja aina vaalia. Se on hyvällä tavalla yksinäistä. On kiva olla välillä yksin ja lukea kirjaa rauhassa ja olla vaikka neljä tuntia niin ettei tarvitse tehdä mitään. Voi vain keskittyä omaan itseensä. Se on niin kuin Ikaalisten kylpyläloma, joka kestää kuukausia ja kuukausia.”

Voiko tyttö joka haluaa rokkarin itselleen, lähteä siitä ideasta, että hän voi saada rokkarin pelkästään itselleen vai täytyykö hänen varautua jakamaan se jätkä muiden tyttöjen kanssa?

“Nyt täytyy muistaa, että Jonna oli tv-tähti Moon TV :llä ennen kuin me oltiin mitään. Eli mä olin hänen perässään. Hän oli tv-julkkis. Me olemme HIM:ssä raikas tuulahdus klassisessa rockajattelussa siinä mielessä, että me ei olla koskaan nussittu ympäri ämpäri. Meillä on kaikilla aina ollut mimmit himassa. Lindellä on lapsi kotona odottamassa, kolmeviidesosaa on naimisissa, mä olen kihloissa, Kaasu on viimeinen vapauden saareke, viimeinen joka nousee barrikadeille rock’n’rollin nimissä. Positiivinen energia syntyy siitä, jos sulla on himassa asiat hyvin.”

Olen saanut sinusta sellaisen vaikutelman, että olet tyttöystävätyyppiä.

“Jos sydän hymyilee, se on ihanaa, mutta ei se aina onnistu. Olen mä ollut sinkkuna jossain välissä. Mun mielestä on paljon merkityksellisempää pelata bändijätkien kanssa shakkia bussissa kuin yrittää epätoivoisesti saada jotain leidiä bunkkaan ja harrastaa huonoa seksiä, josta ei tiedä, pitäisikö aamulla leikata oma käsi irti vai ei päästäkseen sängystä pois ja äkkiä karkuun. Onhan siinäkin jotain romanttista, mutta eikö ole paljon romanttisempaa että tuntee sen ihmisen kenen kanssa on? On ihanaa että voi tulla kotiin. On monia rokkareita, joilla ei ole ollut kotia.”

Onko sinunlaisellasi rokkarilla mitään intimiteettiä kamerakännyköiden ja internetin maailmassa? Jos yhtäkkiä päättäisit sekoilla tuolla maailmalla, niin lähdetkö liikkeelle siitä olettamuksesta, että jäät kiinni?

“En, en, eihän sitä hetken huumassa tule tollasia ajatelleeksi. Himojaan pitää noudattaa, jos sellainen fiilis tulee, mutta se ei ole reilua ketään kohtaan. Jos haluaa vapaata suhdetta, silloin sen pitää olla selkeästi vapaa suhde. Kyllä mä mieluummin luotan oikeaan käteeni kuin epämääräisiin kohtaamisiin. Olihan Elvis Presleykin naimisissa.”

Ville Valo veti kiihkeästi sätkää ja jatkoi: “Ja pillu se on pöllölläkin ja kyllä putkimieskin saa pimppaa niin paljon kuin se haluaa. Ei se liity rock’n’rolliin millään tavalla. Rokkarit on vaan sellaisia hovinarreja. Kaikkihan on kaikkien saatavissa. On hyvin epäkarismaattisia, paskalle haisevia rokkareita ja sitten on hyvin karismaattisia putkimiehiä, joilla on ne putket niin hyvin näpeissä, että kukaan nainen ei voi vastustaa kiusausta.”

Heitättekö taas vuodenvaihteessa keikan Tavastialla?

“Totta munas! Eihän vuosi voi vaihtua ilman että me oltaisiin siellä lavalla. Vuosi vaan jatkuisi koko Suomen kansalle. Me oltaisiin ikuisessa 2005:ssä.”

 

• Julkaistu: City-lehti, nro 16/2005
• Teksti: Walter de Camp
• Kuvat: Ralf Strathmann

Ja tässä on vähä Villee…

voihan paska.... ihan mälsää....

Yep.... the depression has gotten over me again..............................................

I'm just gonna sleep for a couple days and then I have my exams so................

If u need to talk to me, I'm gonna be back in a while I promise ;D

Just that I feel like everything is fucking falling apart and me 2..........................

So, now I actually feeel a bit better.....*hehe* but still, note me if u have sum important stuff to ask or tell.... I'll answer it when I'm able to

 

*kisses to you all*

LOVE Pallu

*The lost one*

by Timo K. Mukka

There's not going to be freedom for us

Even if we get out of our cells

Even if the cages wouldn't excist

Even if the chackles would turn into rosettes

We won't go free

If our thoughts won't flow as prosecuting

And our concience won't reveal the blamed ones

Inside us - in our souls - in our hearts

When the tears fall from our eyes

And the spears from everywhere go trough you

The wall goes down

the wall crunbles

chackles fall

The song without limits plays in our heart

The freedom will rise to it's wings

 

 

This is a 'raw' version but it's the text in it's meaning... Hope u like it huns... I worked hard for this translation... it's not very easy to translate poetry!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! *haha*

 

yours truly.... Pallu

Guy: What would u do if u had a month of vacation, if u couldn’t work for whole month?

Ville: I would watch Sponge-Bob and compose (make) a new album.

Guy: Meaning work?

Ville: In a way, in a way... It's not work, I think making music is so much fun, it's my vacation. Not necessarily performing it or mixing but the creative process is fucking fun, it takes my mind of my phone bill.

Guy: When u started making Dark Light, what was the goal?

Ville: Well, the goal was to get Timo K. Mukka and Elvis Presley on the same photograph, we were going for that, to get the finnish glooming, u know, to build a Frankenstein monster... Like it would be Andy MacCoys teeth, the old ones and the toes of the Syrja-brothers and Tiina Vuorinen in the middle.

Guy: If u think about Greatest Love songs and Dark Light, what was same and what was different making of them?

Ville: Wel we made the Love Metal with Hiili (Hiilesmaa) and we wanted to do a 70's styled album... i remember, when we were making the album, I got a fever all the way making the record, two months of ''stressfever''. I was almost out all the time and it became a bit psychedelic. The new one is, I think it is a mix od Achtung baby and Black sabbath, big guitar riffs, but stil everythings so big. same and different, we always do the same shit, were like AC/DC, we're like a pepper stake but with a different sauce.

Guy: Then the name of the album, Dark Light, was it an obvious choise or were there a lot of other choises for names too?

Ville: I just wanted to see how many magazines would use the dark light (=pimee Valo) It's a nice finnish joke about my craziness, and the record was actually supposed to be called In the nightside of Eden but I thought it was more like Zeppelin, a poetic name but then we thought that the album is goind to come out in Japan, Australia and America so it's a fucking goo thing if it's a short name. we thought that HIM, Dark Light is so simple that it's easy to remember. Yeah, we have done that before too, it's one of the contrasts, in a way.

Guy: Okey, as I understand this right, the mixer Andy Wallace changed if I have read the english magazines right. And the reason was that u wanted more of ''the scandinavian sound''?

Ville: It was like this, he has made a lot of albums I love, Nirvana's Nevermind and all the others. He took our material and he made the melancholy of it disappear. I don't know how because it sounded fucking good but it sounded like american radiofriendly rock. Like all the others... But that's not what we are, we wanna fight against it. So we came to the conclusion to take Tim Palmer as the mixer and that's why the trip got a bit long, we did the album a bit longer than we thought. No shit to Andy, he's a fucking good pro, but it's hard when u go to listen to a sond in the studio taht he has done for a couple of hours and it sounds fucking good but it doesn't sound right. You can't say that the bass is too quiet, or the guitar is too quiet. It just lost the Wigwam, u know? it lost the Presindent of tasavalta (finnish president...) It lost the Pedro Hietanen.

Guy: U shoul've played him a bit of Wigwam, or did u?

Ville: We tried but he just ran out of the studio... *laughs*

Guy: About the lyrics, is there a message for the listeners in this album or something?

Ville: It's a political album, politics of the heart. There's a lot of amazing things happening in the world but everyone interpretates them by their own heart, that's basically what this album is all about. There's not very much of themathics but Drunk on Shadows could be election song for Vihreat (a finnish party of the environmentarism...)

Guy: is it easier or harder for you to write lyrics nowdays?

Ville: Well I'm gonna vote for Halonen, but lyrics, it's hard when you haven't been born to an english-speaking family. It's always a challenge but it's a nice challenge. It was nice, there were no problems, it's nice to do taht shit, that goth-stuff, use Jyrki69's left-overs.

 

Lithium I'm so happy
Cause today I found my friends
They're in my head
I'm so ugly
But that's ok, 'cause so are you
We've broke our mirrors
Sunday morning
Is everyday for all I care
And I'm not scared
Light my candles
In a daze 'cause I've found god

Yeah

I'm so lonely and
That's ok, I shaved my head
And I'm not sad
And just maybe
I'm to blame for all I've heard
And I'm not sure
I'm so excited
I can't wait to meet you there
And I dont' care
I'm so horny but
That's ok, my will is good

Yeah

I like it
I'm not gonna crack
I miss you
I'm not gonna crack
I love you
I'm not gonna crack
I killed you
I'm not gonna crack
I like it
I'm not gonna crack
I miss you
I'm not gonna crack
I love you
I'm not gonna crack
I killed you
I'm not gonna crack

I'm so happy
Cause today I found my friends
They're in my head
I'm so ugly
But that's ok, 'cause so are you
We've broke our mirrors
Sunday morning
Is everyday for all I care
And I'm not scared
Light my candles
In a daze 'cause I've found god

Yeah

I like it
I'm not gonna crack
I miss you
I'm not gonna crack
I love you
I'm not gonna crack
I killed you
I'm not gonna crack
I like it
I'm not gonna crack
I miss you
I'm not gonna crack
I love you
I'm not gonna crack
I killed you
I'm not gonna crack Nirvana

Annabel Lee


It was many and many a year ago,
In a kingdom by the sea,
That a maiden there lived whom you may know
By the name of ANNABEL LEE;
And this maiden she lived with no other thought
Than to love and be loved by me.

I was a child and she was a child,
In this kingdom by the sea;
But we loved with a love that was more than love-
I and my Annabel Lee;
With a love that the winged seraphs of heaven
Coveted her and me.

And this was the reason that, long ago,
In this kingdom by the sea,
A wind blew out of a cloud, chilling
My beautiful Annabel Lee;
So that her highborn kinsman came
And bore her away from me,
To shut her up in a sepulchre
In this kingdom by the sea.

The angels, not half so happy in heaven,
Went envying her and me-
Yes!- that was the reason (as all men know,
In this kingdom by the sea)
That the wind came out of the cloud by night,
Chilling and killing my Annabel Lee.

But our love it was stronger by far than the love
Of those who were older than we-
Of many far wiser than we-
And neither the angels in heaven above,
Nor the demons down under the sea,
Can ever dissever my soul from the soul
Of the beautiful Annabel Lee.

For the moon never beams without bringing me dreams
Of the beautiful Annabel Lee;
And the stars never rise but I feel the bright eyes
Of the beautiful Annabel Lee;
And so, all the night-tide, I lie down by the side
Of my darling- my darling- my life and my bride,
In the sepulchre there by the sea,
In her tomb by the sounding sea.

Edgar Allan Poe

 

 

I love it too... I think every girl wit some darkness in her heart would love this poem...

Raven, The


Once upon a midnight dreary, while I pondered, weak and weary,
Over many a quaint and curious volume of forgotten lore,
While I nodded, nearly napping, suddenly there came a tapping,
As of some one gently rapping, rapping at my chamber door.
"'Tis some visitor," I muttered, "tapping at my chamber door-
Only this, and nothing more."

Ah, distinctly I remember it was in the bleak December,
And each separate dying ember wrought its ghost upon the floor.
Eagerly I wished the morrow;- vainly I had sought to borrow
From my books surcease of sorrow- sorrow for the lost Lenore-
For the rare and radiant maiden whom the angels name Lenore-
Nameless here for evermore.

And the silken sad uncertain rustling of each purple curtain
Thrilled me- filled me with fantastic terrors never felt before;
So that now, to still the beating of my heart, I stood repeating,
"'Tis some visitor entreating entrance at my chamber door-
Some late visitor entreating entrance at my chamber door;-
This it is, and nothing more."

Presently my soul grew stronger; hesitating then no longer,
"Sir," said I, "or Madam, truly your forgiveness I implore;
But the fact is I was napping, and so gently you came rapping,
And so faintly you came tapping, tapping at my chamber door,
That I scarce was sure I heard you"- here I opened wide the door;-
Darkness there, and nothing more.

Deep into that darkness peering, long I stood there wondering,
fearing,
Doubting, dreaming dreams no mortals ever dared to dream before;
But the silence was unbroken, and the stillness gave no token,
And the only word there spoken was the whispered word, "Lenore!"
This I whispered, and an echo murmured back the word, "Lenore!"-
Merely this, and nothing more.

Back into the chamber turning, all my soul within me burning,
Soon again I heard a tapping somewhat louder than before.
"Surely," said I, "surely that is something at my window lattice:
Let me see, then, what thereat is, and this mystery explore-
Let my heart be still a moment and this mystery explore;-
'Tis the wind and nothing more."

Open here I flung the shutter, when, with many a flirt and
flutter,
In there stepped a stately raven of the saintly days of yore;
Not the least obeisance made he; not a minute stopped or stayed
he;
But, with mien of lord or lady, perched above my chamber door-
Perched upon a bust of Pallas just above my chamber door-
Perched, and sat, and nothing more.

Then this ebony bird beguiling my sad fancy into smiling,
By the grave and stern decorum of the countenance it wore.
"Though thy crest be shorn and shaven, thou," I said, "art sure no
craven,
Ghastly grim and ancient raven wandering from the Nightly shore-
Tell me what thy lordly name is on the Night's Plutonian shore!"
Quoth the Raven, "Nevermore."

Much I marvelled this ungainly fowl to hear discourse so plainly,
Though its answer little meaning- little relevancy bore;
For we cannot help agreeing that no living human being
Ever yet was blest with seeing bird above his chamber door-
Bird or beast upon the sculptured bust above his chamber door,
With such name as "Nevermore."

But the raven, sitting lonely on the placid bust, spoke only
That one word, as if his soul in that one word he did outpour.
Nothing further then he uttered- not a feather then he fluttered-
Till I scarcely more than muttered, "other friends have flown
before-
On the morrow he will leave me, as my hopes have flown before."
Then the bird said, "Nevermore."

Startled at the stillness broken by reply so aptly spoken,
"Doubtless," said I, "what it utters is its only stock and store,
Caught from some unhappy master whom unmerciful Disaster
Followed fast and followed faster till his songs one burden bore-
Till the dirges of his Hope that melancholy burden bore
Of 'Never- nevermore'."

But the Raven still beguiling all my fancy into smiling,
Straight I wheeled a cushioned seat in front of bird, and bust and
door;
Then upon the velvet sinking, I betook myself to linking
Fancy unto fancy, thinking what this ominous bird of yore-
What this grim, ungainly, ghastly, gaunt and ominous bird of yore
Meant in croaking "Nevermore."

This I sat engaged in guessing, but no syllable expressing
To the fowl whose fiery eyes now burned into my bosom's core;
This and more I sat divining, with my head at ease reclining
On the cushion's velvet lining that the lamplight gloated o'er,
But whose velvet violet lining with the lamplight gloating o'er,
She shall press, ah, nevermore!

Then methought the air grew denser, perfumed from an unseen censer
Swung by Seraphim whose footfalls tinkled on the tufted floor.
"Wretch," I cried, "thy God hath lent thee- by these angels he
hath sent thee
Respite- respite and nepenthe, from thy memories of Lenore!
Quaff, oh quaff this kind nepenthe and forget this lost Lenore!"
Quoth the Raven, "Nevermore."

"Prophet!" said I, "thing of evil!- prophet still, if bird or
devil!-
Whether Tempter sent, or whether tempest tossed thee here ashore,
Desolate yet all undaunted, on this desert land enchanted-
On this home by horror haunted- tell me truly, I implore-
Is there- is there balm in Gilead?- tell me- tell me, I implore!"
Quoth the Raven, "Nevermore."

"Prophet!" said I, "thing of evil- prophet still, if bird or
devil!
By that Heaven that bends above us- by that God we both adore-
Tell this soul with sorrow laden if, within the distant Aidenn,
It shall clasp a sainted maiden whom the angels name Lenore-
Clasp a rare and radiant maiden whom the angels name Lenore."
Quoth the Raven, "Nevermore."

"Be that word our sign in parting, bird or fiend," I shrieked,
upstarting-
"Get thee back into the tempest and the Night's Plutonian shore!
Leave no black plume as a token of that lie thy soul hath spoken!
Leave my loneliness unbroken!- quit the bust above my door!
Take thy beak from out my heart, and take thy form from off my
door!"
Quoth the Raven, "Nevermore."

And the Raven, never flitting, still is sitting, still is sitting
On the pallid bust of Pallas just above my chamber door;
And his eyes have all the seeming of a demon's that is dreaming,
And the lamplight o'er him streaming throws his shadow on the
floor;
And my soul from out that shadow that lies floating on the floor
Shall be lifted- nevermore!

Edgar Allan Poe

A Dream Within A Dream


Take this kiss upon the brow!
And, in parting from you now,
Thus much let me avow-
You are not wrong, who deem
That my days have been a dream;
Yet if hope has flown away
In a night, or in a day,
In a vision, or in none,
Is it therefore the less gone?
All that we see or seem
Is but a dream within a dream.

I stand amid the roar
Of a surf-tormented shore,
And I hold within my hand
Grains of the golden sand-
How few! yet how they creep
Through my fingers to the deep,
While I weep- while I weep!
O God! can I not grasp
Them with a tighter clasp?
O God! can I not save
One from the pitiless wave?
Is all that we see or seem
But a dream within a dream?

Edgar Allan Poe

 

 

I love that poem, thanx for sendind it to me ;-)))))

So, I started writing, just for fun... this story at the middle of summer... Now I got it finished and I'm feeling a bit blue... I miss the castle I was living and the two guys I tried to choose from... It got a bit messy the ending so I might want to continue it... I really had some fun times picturing myself in every fucking situation u can think of... But now it's over and I'm SAD!!!!!!!!!! So please, if u read this give me some ideas to continue a story that ended like this; I moved to Tampere and became a cleaning addict as a punishment for my infidelity, my husband had no idea where I am and my boyfriend... well he moved into a tree and started talking with owls... *what a twisted story u might think* but u must read it before u can fully understand the whole perspective... And that's all sweeties, for now...

Ma valitan aina vaan ja uudestaan!!!!!!

This is the one and only time I'm gonna tell you a story about my life... Once upon a time there was a boy called Peter I loved and he actually noticed me *I think* and then came the summer vacation!!!!!!!! he lives in some other town so I don't see him in this hole of mine... *paskat!* I had some fun in this vacation but I thought 'bout him... hmmmmmm... Should I or shouldn't I do something to the situation when the school starts? If u read this, please tell me what should I do... I'm not gonna have much time for a relationship cause of the school... I'm graduating this year and it's gonna be a BUSY year!!!!!!!! So... Please, tell me your opinion... No shitty comments welcome...

I just posted my first video!!!!!!! I'm sooooo proud of myself... And now ppl, just watch it!!!!!!!!!!! I hope you like it, I made it for like two hours... And any ideas for the next one are welcome!!!!!!!!!!!!!!!!!

If somebody insults your idol, bite their heads off!!!!! Don't take any shit from ppl u don't know!!!!! I did that and now I'm screwed as hell... Take my advice and don't insult ppl who u don't like, in PUBLIC!!!!!!!!!!! Oh well more is comin... I promise!